*

sarilait

Minun luonnonmoraalini

Törmäsin Petteri Hiienkosken blogissa sanapariin luonnollinen moraali. En tiedä, mitä Hiienkoski tällä yrittää tavoitella, mutta oma luonnollinen moraalini perustuu kahteen seikkaan:

  1. Älä tee toiselle mitään, mitä et tahtoisi itsellesi tehtävän.
  2. Miltä minusta itsestäni tuntuisi, jos minulle tehtäisiin tuolla tavoin?

Tämän ajatuksen takana on empatia, eli kyky asettua toisen ihmisen asemaan. Minä en usko raamattuun, tooraan, koraaniin tai mihinkään muuhunkaan uskonnolliseen kirjaan. Siihen, onko olemassa jotakin kuoleman jälkeen, tai ihmistä korkeampia voimia, en osaa vastata. Asiaa on mahdotonta todistaa puoleen jos toiseen, joten en näe syytä vaivata päätäni asialla.

Me ihmiset olemme sosiaalisia eläimiä, ja luonnonvalinnan myötä meille on kehittynyt omatunto ja kyky asettua toisen asemaan. Tämä kyky on ihmisissä täysin luonnostaan, eikä uskonnolla ole asiassa mitään sijaa.

Omalla kohdallani tämä tarkoittaa ihmisten tasa-arvoa. Kukin tehköön parhaaksi katsomallaan tavalla, kunhan ei vahingoita muita. Minä kannatan sukupuolineutraalia avioliittolakia. Laki ei ole keneltäkään pois. Vastustajat vetoavat lasten asemaan, mutta todellisuudessa adoptioperheet käyvät läpi niin tarkan syynin, että sateenkaariperheeseen adoptoitu lapsi saa elämälleen todennäköisesti paremmat lähtökohdat kuin moni ns. normiperheeseen syntynyt lapsi.

Aito Avioliittolaisten moralisointi ja raamatun heiluttelu ei ole aitoa moraalia. Kyse on moralisoinnista ja toisten ihmisten kiusaamisesta.

Nuo omat moraaliperusteeni näyttävät ja tuntuvat hyviltä, ja olisi mukavaa väittää, että itsekin noudatan niitä jatkuvasti. Valitettavasti olen kuitenkin pieni ja heikko ihminen ja välillä lipsun tieltä. Teen kuitenkin parhaani.

Jos me ihmiset todella kykenisimme noudattamaan noita sääntöjä, meillä ei olisi uskontoja. Moralisointiin ja uskontoon takertuu ihmiset, jotka eivät kestä omaa vajavaisuuttaan.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

9Suosittele

9 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Juuso Hämäläinen

Itseäni ei kiinnosta puuttua siihen ketkä jakavat talouden ja sängyn keskenään ja miten he naivat. Halut on kaikilla ainakin jossain vaiheessa elämää. Kysymys on yksinkertaisesta eläimen vietistä, jolla on tarkoituksena varmistaa suvun jatkuminen ja, jolla ei mitään tekemistä rakkauden kanssa. Rakastelun kylläkin.

Olen täysin kyllästynyt poikkeavien pakkomielteeseen saada hyväksyntää itselleen. Se yltää sille tasolle, että hyväksynnän saamattomuus mukamas oikeuttaa haukkumaan eri mieltä olevia tai heidän uskonnollista vakaumustaan.

Itse pidän tiettyjä parisuhteita perversioina, enkä niitä hyväksy koskaan syistä, jotka päätän ihan itse. Enkä olisi halunnut kasvaa perheessä, jossa on kaksi äitiä tai isää, jotka jakavat sängyn. Ajatuskin on vastenmielinen. Se johtuu siitä, että olen hetero ja tietänyt sen kolmevuotiaasta, kun katselin hiekkalaatikolla tyttöjen perään. Eikä tuo ollut vitsi edes. Samasta syystä ei hetero yleensä halua asua homon tai lesbon kanssa.

Mutta en puutu poikkeavien elämään mitenkään. Älkää tekään minun ajatuksiini.

Käyttäjän jussikangasluoma kuva
Jussi Kangasluoma

"Enkä olisi halunnut kasvaa perheessä, jossa on kaksi äitiä tai isää, jotka jakavat sängyn. Ajatuskin on vastenmielinen."

Jos olisit kasvanut niin ajatus ei olisi vastenmielinen. Olet harvinaisen sokea tälle vaikutukselle.

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Hihhulimoralisteille on ihan oma nimitys olemassa: he ovat hippokraatteja.

On kiva puuhastella pikku ankkalammessa jossa on omia pikku sääntöjä. Jos joku kyselee sääntöjen oikeutuksen perään, närkästytään. Muita voi huoletta syrjiä jos sille löytyy omista pikku piireistä perusteet. Hiienkoski perusteli homojen syrjimistä sillä, että perusteita kuulemma löytyy.

Jos Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen ja homot ja muunsukupuoliset ovat ihmisiä, mitä se kertoo Jumalan seksuaalisesta suuntautumisesta? Vai onko sillä loppupeleissä mitään väliä?

Juuso Hämäläinen

Kuka on homoja tai lesboja nyt taas syrjinyt? Kaikki eivät heitä hyväksy tavalla tai toisella eikä siinä ole mitään nokan koputtamista kenelläkään. Pakkohyväksyntää on ihan typerää edes vaatia. Itse en pidä homojen tietyistä yleisistä piirteistä ja käytöksestä. Eikä minun tarvitsekaan.

Näin tämä menee näin loppupeleissä.

Käyttäjän sarilait kuva
Sari Laitinen

Ei sinun tarvitse hyväksyä homoja ja sateenkaariperheitä. Riittää ettet kiusaa tai syrji heitä.

Käyttäjän jussikangasluoma kuva
Jussi Kangasluoma

"Itse en pidä homojen tietyistä yleisistä piirteistä ja käytöksestä."

No nyt rupesi kiinnostamaan, että mitä ovat homojen yleiset piirteet ja käytös?

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos
    «Me ihmiset olemme sosiaalisia eläimiä, ja luonnonvalinnan myötä meille on kehittynyt omatunto ja kyky asettua toisen asemaan. Tämä kyky on ihmisissä täysin luonnostaan, eikä uskonnolla ole asiassa mitään sijaa.»

Joo olemme, mutta siihen vetoaminen moraalin perustana johtaa naturalistiseen virhepäätelmään.

Ihmisluontoon kuuluu myös, että omatunto ja empatia eivät ole vakioita eivätkä universaaleja. Jos yhdellä ihmisellä on luonnostaan nämä ominaisuudet (ainakin joissain tilanteissa) ja toisella ei, kumman mukaan pitäisi mennä? Vai pitäisikö mennä sen mukaan, että koska luonnolliset ominaisuudet ovat aika tilannekohtaisia, myös moraalin pitäisi olla? Myös väkivaltaisuus, alistaminen, kosto ja sadismi ovat ihmiselle luontaisia. Moraalin johtaminen luonnosta käy hankalaksi.

Oikeastaan yhteiskunnallinen moraalin kehitys on pääasiassa ollut luontaisten taipumusten vaimentamista. Primitiivikulttuurit ovat lähes säännönmukaisesti erittäin väkivaltaisia verrattuna nyky-yhteiskuntiin ja väkivallan käyttö on viimeisten vuosituhansien ajan jatkuvasti vähentynyt.

Tämä käytännössä perustuu siihen, miten olemme valjastaneet luontomme hyödylliset osat taisteluun yhteisöllisesti haitallisia osia vastaan. Sillä, miten yhteiskunnan kautta ohjaamme toisiamme ymmärtämään, että empatia, itsehillintä, oikeudenmukaisuus ja järjenkäyttö ovat meille itsellemmekin parempia kuin väkivalta, alistamisen ja muut tuhoavat keinot.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

"Oikeastaan yhteiskunnallinen moraalin kehitys on pääasiassa ollut luontaisten taipumusten vaimentamista."

Lähteekö tämä ajatus siitä liikkeelle,että koska jossain välissä on ollut väkivaltaisia primitiivikulttuureita,niin se on myös siitä johtuen meissä pysyvä luontainen taipuus olla väkivaltainen ilman kehitystä?

Koska juuri kehitys kuvaa ihmistä parhaiten. Siksi on hieman hankala kuvata kehitystä luontaisten taipumusten vaimentamisena?

Käyttäjän Creap kuva
Vesa Nikkanen

Aika paljon erilaisia ohjelmia luonnonvaraisista yhteisöistä katsoneena, en ole väkivaltaisuuteen juurikaan näissä törmännyt.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Kyky niin väkivallattomaan kuin väkivaltaiseenkin sosiaaliseen käyttäytymiseen on varmasti vanhaa, paljon Homo sapiensia vanhempaa nisäkäsperinnettä.

Tilastoin voidaan toki osoittaa, että väkivaltakuolemat ovat tasaisesti vähentyneet tuhansia vuosia, mutta en katso yhteisöjen siitä syystä muuttuneen jotenkin vähemmän "luonnollisiksi". Ei kai tuota sanaa pitäisi moraalikysymyksissä käyttää ollenkaan, mutta siitä voi olla apua, kun selitetään, ettemme ole ainoa laji, johon luoja on erikseen istuttanut omatunnon.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Olin tuossa jotain parikymppisenä viikonlopun kaverini perheen luona. Lauantai-iltana, kun saunan jälkeen otimme vähän kuppia, kaverin isä totesi suunnilleen näin:
'En oikein ymmärrä noita uskovaisia. Jos ei ole tehnyt muille sen enempää vääryyttä kuin on itse joutunut kärsimään, on elänyt suhteellisen hyvin elämänsä."

Tuosta kuolemanjälkeisestä elämästä voisi todeta, että mikään nykytietämyksestä ei puolla yksilötason elämälle muuta mallia kuin syntymä - elämä - kuolema. Sen sijaan ryhmätasolla ikuinen elämä tietyllä tapaa kyllä toimii. Mutta sekään ei välttämättä ole jatkuvaa myönteistä kehitystä vaan taantuminen kuuluu varmaan myös mukaan.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset