*

sarilait

Uuspuhetta työttömille

Nyt tuli vastaan täydellinen uuspuheen kukkanen. Helsingin yliopiston tutkimusryhmä on luovuttanut oikeus- ja työministeri Jari Lindströmille ehdotuksen, jonka mukaan työttömät tulisi jakaa kahteen ryhmään aktiivisuuden perusteella. Aktiiviset saisivat nykyisen työmarkkinatuen verran tukea, passiiviset joutuisivat tyytymään toimeentulotuen perusosaan. Aktiivisuus tarkoittaisi kaikkea pilipalihommaa, joka ei todellisuudessa helpota kenenkään työllistymistä.

Todellisuudessa erittäin suuri osa työmarkkinatuelle pudonneista saa muutenkin toimeentulotukea. Tämä haiskahtaa nyt siltä, että työttömiltä ollaan leikkaamassa se 9€ kulukorvauskin pois, ja tällä lässytyksellä peitellään asiaa.

Työttömät tarvitsevat työtä, jolla kykenee elättämään itsensä ja perheensä, eivät pilipalihommia. Jatkuva nöyryyttäminen syrjäyttää ihmisiä tehokkaammin kuin kotona oleminen.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (28 kommenttia)

Käyttäjän kraavi95 kuva
Keijo Räävi

Nyt on oikeaa meininkiä hallituksella.

On jo korkea aika rangaista vapaamatkustajia ja lusmureita.

Käyttäjän MikaLehtonen kuva
Mika Lehtonen

Niin kauan kuin työnhakijoita on kymmeniä tai satoja jokaista avoinna olevaa asiallista työpaikkaa kohti, ei voi yleistäen puhua vapaamatkustajista ja lusmureista.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

- Perustuslain mukaan jokaiselle kuuluu oikeus
-perustoimeentuloon
- työttömyyden,
- sairauden,
-työkyvyttömyyden ja
- vanhuuden aikana.

Eikä ole ensimmäinen kerta kun tämä hallitus tekee perustuslain vastaisia lakeja.

Reijo Käävi.
Ketkähän on veroillaan maksanut sinunkin koulunkäyntisi,neuvolan ,lapsilisäsi?
Aivan.Ne irtisanotut jotka oli ennen työssä ja maksoi joka kk veroja sinunkin sosiaaliturvaasi.

Itsehän ne ei silloin tarvinnut tukia kun oli tuloja.Korkeintaan lapsilisät jos oli perheellinen.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Suomessa pitää olla aika suurituloinen että maksaa edes itse saamansa tulonsiirrot. Vain suurituloisin kolmannes porukasta maksaa nettona jotakin.

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #6

Ihan sama kuka maksaa, se työn tekeminen on paljon olennaisempaa. Kukaan ei kysy seteliltä diagnoosia sairauteen tai jätä lapsen päivähoitoa kolikoiden vastuulle. Reilu enemmistö työikäisistä tekee työtä ja se työ luo nuo neuvolat ja päivähoitopaikat.

Markkinatalouden perversioissa toinen voi "tienata" miljardin sohvan pohjalla istuskellen, kun taas toinen voi paahtaa 16h päiviä ilman lomia hengenvaarallisissa oloissa nälkäpalkalla.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #16

Olen suunnilleen samaa mieltä. Olennaista on se että porukka osallistuu. Monelta osin työn ja sijoittamisen arvottamista voisi - ja varmasti Tullaankin tekemään uudestaan.

Lähinnä tilanne on tällä hetkellä se että väestöä tarkastellessa reilusti alle puolet käy työssä. Ongelma ei ole se pieni työssäkäyvä porukka joka maksaa veroja vähemmän kuin saa tukia, vaan se työssäkäyvän porukan osuus.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #25

Suomessa on on yli viisimiljoona asukasta, jos vain alle puolet käy töissä niin mistä saadaan töitä laskemallesi kolmellemiljoonalle jos työpaikkoja on vapaana vain parisataatuhatta? Esitit aika oudon väitteen, mutta parasko sitten olisi että aivan jokainen suomalainen vauvasta vaariin kävisi töissä? Eikäs 0-19 vuotiaat tulisi lukea näistä laskuista pois, jolloin ns työikäisitä vähän yli puolet käyvät sitäpaitsi töissä? Eiköhän parempi arvio Suo en työttömien määrästä ole jossain miljoonan ja puolenmiljoonan välillä.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Ei, itseasiassa tutkimusnäyttö osoittaa että työttömien kiusaaminen nopeuttaa työllistymistä merkittävästi. Sillä varauksella että nythän tuo kohdistuu työmarkkinatukeen ja pitkäaikaistyöttömiin. Heidän osaltaan näyttö on köykäisempää jos sitä on ollenkaan.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Nythän on mielenkiintoista nähdä mitenkä pörssiyrityksiltä ja PK yrityksiltä löytyykin niitä töitä.Kun työttömän myös lapsiperheen elantoa leikataan jolle suostu 0 eurolla työhön .

Jos taas työt on verottomille yleishyödyllisille tahoille kuten nuorisosäätiö,VVO ym.
Ammattitaitoisen työpanoksestahan hyötyy ed,

Keskituloiset ja Pienyrittäjien kotitaloudet maksaa "työllistämisen" verojen ja palveluiden korotuksilla.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Onhan niillä duunia. Telakka ja autoteollisuus vetää hyvin porukkaa - lyhyessä ajassa on palkattu tuhansia ihmisiä, osa jopa niin että koulutetaan suoraan töihin jos ei koulutusta olekaan. Samalla saa siis esimerkiksi levysepän paperit. Pörssifirmojen investoinnit ovat vihdoin kääntyneet kasvuun ja se tarkoittaa lisää työpaikkoja.

Johan se on nyt osoitettu ihan Suomessakin että leikkaamalla työttömyyskorvauksesta porukka työllistyy nopeammin. Lue talouspolitiikan arviointineuvoston viimeinen rapsa.

Joillain on ihmeellinen taipumus sulkea silmät itselleen ikävän tutkimusnäytön kohdalla.

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #13

Valmet automotiven autotehtaalle kun etsittiin 250 uutta työntekijää, hakemuksia tuli yli 2500.

Töitä kyllä on, työttömiä vain vielä enemmän. Todennäköisesti useita kymmeniä kertoja enemmän.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #18

"Töitä kyllä on, työttömiä vain vielä enemmän. Todennäköisesti useita kymmeniä kertoja enemmän."

Suhdelukusi heittää rankasti. En nyt jaksaisi enää, mutta viimeisin perusteellinen selvitys piilotyöpaikkojen määrästä (Sitra, 12/15) päätyi 350.000 työpaikkaan.

Tänään hesarissa rekryammattilaiset huomauttivat että hyviä työpaikkoja ei tarjota työkkärin sivuilla.

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #26

Selvityksiä voi tehdä mistä vain miten päin vain.

Noihin mainitsemiisi autotehtaan työpaikkoihin hakijoita oli yli kymmenkertainen määrä. Etsippä huviksesi yksikin työpaikka, jossa tarjotaan siedettävää palkkaa sijaintiin nähden, ja johon ei löydy useampaa hakijaa.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Yhtäältä kokeillaan perustuloa ja hehkutetaan sen siunauksellisuutta ja toisaalta peräänkuulutetaan osallistuvaa sosiaaliturvaa turvan saannin ehtona.

Mielestäni nämä kaksi ovat ristiriidassa keskenään. Kumpaan suuntaan nyt todellisuudessa halutaan mennä? Tietysti jos passiivinen työmarkkinatuki korvautuisi perustulolla ja sen päälle saisi sitten sitä osallistuvaa tukea, niin siinä olisi logiikkaa. Silloin tosin niille passiivisille maksettaisiin kuitenkin suurin piirtein saman verran kuin nykyäänkin.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Näinhän se menee. Yksi meloni ei sovi kaikkien taskuun. Osalle sopisi perustulo joka vapauttaa kädet tekemään jotain fiksua ja toisille pitää vissiin järjestää elämään ryhtiä.

Olisiko joku systeemi sitten sellainen että perustuloa voi saada kaksi vuotta ja jos mitään fiksua ei tapahdu, siirtyy valtion holhoukseen osallistumisturvalle tai minkä nämä nyt keksivätkään.

Jyrki Paldán

Kuka määrittelee mikä on "fiksua"?

Jos katsoo puhtaasti markkinatalouden ja rahavirtojen näkökulmasta, niin työttömänhän olisi "fiksua" ruveta myymään vaikka vettä syöpälääkkeenä. Kaikkien kannalta on kuitenkin parempi että kukaan työtön ei sellaista rupea tekemään.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Paljon on tyhjää puhetta työttömille. Ei ole elämä helppoa ei, mutta ei työttömyyskään laiskuutta ja saamattomuutta. Oikeastaan mittani rupeaa olemaan loppu jokaiselle joka haukkuu työttömiä, aloittaa lauseen "Minun nuoruudessani..." tai keskee vain menemään sisäänmarssimalla töihin. Ei, asiat eivät ole mitään niin yksinkertaisia. Nuorisotakuukin epäonnistui ja lakaistiin maton alle. Usein kun vielä helposti unohdetaan että työttömätkin olemme yksilöitä, ja monilla on helposti henkilökohtainen syy työttömyydelle.

Suomessa tarvitaan asenne muutosta, ei itsekeskeisyyttä, itsekkyyttä ja ongelmien maton alle lakaisua. Tietty tilastoista tulee kauniita näpertelyjä järjestämällä, mutta monesti työttömänä joutuu käymään useilla kursseilla joilla on sama sisältö joita hoetaan ja hoetaan jatkuvasti uudelleen. Ei asiat puheilla muutu. Ensin tulee ihmisten muutta itse ja sitten muutos lähtee teoista. Sosiaaliturva on ollut ja on toivottavasti yksi tälläisitä teoista jota täällä on saatu aikaan. Eivät inhimillisyys ja ihmisoikeudet ole "saavutettuja etuja" joista voidaan helposti tinkiä ja joustaa aiheuttamatta toiselle vahinkoa. Harmittaa paljon kuinka röyhkesti tänäpäivänä Suomessa ihannoidaan Intian sosiaaliturva järjestelmää. Onhan niin että sosiaaliturvaa nostavien joukossa on vapaamatkustajia, mutta kaikki sosiaaliturvaa tarvitsevat eivät ole pummeja vaan ihmisiä on niin monen laisia. Suurin osa turvan hakijoista on työttömiä, eläkeläisiä ja pienituloisia. Tästä erillaisuudesta käytän itseäni esimerkkinä sillä en usko että Suomesta löytyisi ketään joka llisi tasan samassa tilanteessa kuin minä itse ja siksi joudun paljon painimaan ongelmani kanssa yksin.

Itse olen vasta 20 ja kohta 21, mutta en koe pärjääväni vielä tarpeeksi hyvin työmarkkinoiden kilpailussa sillä kilpailijoita on paljon ja moni on paljon minua parempia jo työkokemuksenkin osalta. Nämä paremmat vievät aina paikat käsistä. Toki kun olen mies ymmärrän että nuorten miesten on muutenkin vaikea saada töitä täällä Suomessa ja parempiosaisemmat nuoret muuttavatkin töidenperässä ulkomaille kun siihen on heillä mahdollisuus ja varaa, kun taas itse olen jäänyt omassa osassani sinnittelemään tänne Suomeen ja etsimään omalle elämälleni suuntaa. Monien elämässä on risteyksiä, mutta itse olen eksynyt tieltä pellolle. Olen hukassa ja pitäisi löytää jälleen tie ennen kuin uskallan hakeutua työelämään. Muutokset maailmalla ja Suomessa ovat olleet viimeaikoina niin nopeita ja yllättäviä, että on vaikea ollut hahmottaa, sunnitella, ja pysyä mukana. Pitäisi olla edes jokin suuntaviiva jota kurotella. Oma passivoituminen on pelon ja kilpailun oire. Epävarmuus ja tiedottomuus lamannuttaa, vaikkei sellainen ketään aivottomaksi ja laiskaksi tee.

Mieleni vetäisi puolestaan yrittäjyyteen tai jatko-opiskelemaan mutta sellaiseen taas ei itsellä ole resursseja. Taiteet kuten kirjoittamiseen, näyttelemiseen ja musiikkiin taas suhtaudun negatiivisesti koska tiedän ettei sellaisella näpertelyllä tänäpäivänä itseään elätä. Jos asiat olisvat toisin voisin vaikka ryhtyä kirjailijaksi. Ensimmäistä kertaa elämässäni olen ollut täysin neuvoton eikä työkkäristä tai sossusta ole osattu oikein auttaa. Erillaisilla pajoja, kursseja ja psykiatriaakin on kokeiltu.

Pelkään myöskin että toisaalta jos saisin jotain työtä, täyttäisin sillä tyhjän elämäni ja polttaisin sillä itseni loppuun. Työ ei ole kokoelämä vaan tulon lähde, mutta opiskeluajan työharjoitteluista tiedän että minulle työ on huumetta, työnarkomaniaa. Ja kun eipä minulla ole vapaa-ajalla oikein muuta elämää eikä harrastusta pelkään sairastuttavani itseni työllä ja toisaalta pahimmillaan rikkovani selkäni kuten melkein jokainen lähisukulaisistani. Tälläinen aika ja se osa jossa nyt olen vain saa ihmisen hyvin varovaiseksi. Saa siis nähä mihin tälläinen "työttömien kiusaaminen" sitten johtaa. Toivon kuitenkin ettei siitä seuraava ahdistus ja pelko johda kenenkään kohtaloksi.

Käyttäjän sarilait kuva
Sari Laitinen

Toivotaan, että se oikea suunta löytyy vielä sinullekin. Tsemppiä.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Leuka pystyyn. Tyhjän päälle tippumine on Suomessa tehty hyvin vaikeaksi. Turha pelätä kaikkea. Mitä vain voi kokeilla (paitsi sormilla sirkkeliä tai pomon muijaa, kuten laulu sanoi) ja aina voi olla liki varma että jos se ei natsaa, turvaverkko kyllä pitää pelissä mukana.

Pakottaminen mukaan on parempi kuin se että annetaan jäädä passiivisesti himaan.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Valmistuin keväällä 2015 ja päädyin monen muunkin samana vuonna valmistuneen kanssa kortistoon. Omalta osalta tämä niinkutsuttu "turvaverkko" on enemmänkin ollut hämähäkin seittiä. Vaikka seittion vahvaa niin se on kuitenkin niin ohutta että sellaosesta helposti aikuinen ihminen solahtaa läpi. Nyt sitä enään roikutaan tyhjänpäällä turvavaljaissa ja jos ne vielä pettää, niin sitten se on menoa. Valjaissa tosinei ole kiva roikkua, on hyvin vaikea tehdä muuta kuin jäädä paikoilleen ilman aua. Eikä se mielestäni yhtään auta ettäylhäältä huudetaan tänne alas: "Nouse laiska itse ylös tai katkaisen valjaasi!" (Huom, puhin tässä paljon kuvakieltä.) Ainoa oikeastaan mitä tähän asti olen kuitenkaan omassa tilanteessani voinut tehdä kuin yrittää omaan ja muille riittämättömään tahtiin pohtia omaa elämää, mennyttä ja tulevaa vielä kuitenkaan suuntaa löytämättä. Mutta jos haluatte sieltä yläältähätähousuina huutaa niin pudottakaa vain mitään miettimättä kuilunpohjalle. Omapa on sitten ongelmanne. Olen kuitenkin silti sitä mieltä että sensijaan että joukkokiustaan kaikkia työttömiä sekä unohdetaan että työttämät olemme yksilöiitä ja ihmisiä, nii ennemmin tulisi räätälöidä yksilöllisiä ratkaisuja.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #14

Oletetaan että laki vaatisi että saadaksesi työttömyyskorvauksen, sinun pitäisi olla lähikoulussa vahtimassa vaikka 10h viikossa että lapset eivät kiusaa toisiaan. Olisiko tämä sinulle ongelma? Voisit tietysti itse ehdottaa jotain muutakin.

Tämä ainakin tuottaisi yhteiskunnalle lisää hyvinvointia kun koulukiusaamiseen voitaisiin puuttua ajoissa.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #15

Kaikkien ongelmat eivät ole niin yksinkertaisia että ne ratkeaa kunhan menee töihin, omalla kohadalla töihinmeno tässä vaiheessa on kuin potku suoraa munille ja tönäisy huonompaa suuntaan. Osa ongelmista olisi ollut helpoin ratkaista silloin lapsuus iässä mutta silloin ei joko ollut tarperksi rahaa tai ei löydetty sopivia tukiverkkoja. Ensimmäiseksi omista lapsuuden taustoisyani on kärsinyg fyysinen kunto, toiseksi sosiaalinen pääomani on liian niukkaa ja köyhää. Jo lapsena minulla ei ollut harrastuksia ja kavereita kuten monilla muilla. Lisäksi äitini rajoitti palkon sitä sainko liikkua ja kuinka paljon sekä johti siihen että peruskoulun lisäksi en psljoa muuta tehnyg kuin autoin kotona kotitöissä tai sitten kyllästyin tylsyyteen omassa huoneessani. Amattikoulussa taas sitten iski itsellä päälle työnarkomania ja keslituin liikaa opiskeluun eikä sosiaalisille suhteille jäänyt aikaa. Pisteenä vielä iin päälle yritykset kohottaa kuntoa ja etsiä harrastuksia pilasivat talouden. Surullisinta kuitenkin on että jälkiviisaanakaan ei voi mennyttä muuttaa vaan tehty on tehtyä. Toisaalta on sekin seikka ettei kukaan voi valita vanhempiaankaan, ja en liiassa sydämmellisyydessä kehtaa katkoa suhteita omiin vanhempiini vaikka ovat minulle myrkkyä sen tähden että ovat olleet riidoissa siitä asti kun erosivat avoliitostaan kaksikymmentävuotata sitten. Lohdutuksena tähän on vain käsketty katsoa omaanapaansa, haudata tunteesa, keskittyä olennaisimpaa ja hakea ainoaa syylistä vain itsestään. Tosin yritys peitota ja tottua yksinäisyyteen on johtanut vai jatkuvaan ja tasaiseen alakuloon. Toisaalta mitäpä sillä on oikeastaan väliä työmarkkinoilla tai kilpailussa, lapsuuteni on tälle maailmalle vain yksi lysti. Ja jos pitää lrukaa pystyssä niin sitten tulee aina joku ja potkaisee taas munille. Maailma on raska ja kova, turvaverkot olemattomia ja kestämättömiä. Mutta ethän sinä sitä kuplastasi lasikaton läpi näe.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #17

"Maailma on raska ja kova, turvaverkot olemattomia ja kestämättömiä. Mutta ethän sinä sitä kuplastasi lasikaton läpi näe."

Joo. Hyviä juttuja tulee varmasti eteesi kun vain istut ja odotat.

Olisi varmaan kuitenkin ihan jees olla kiitollinen sille duunarille joka painaa duunia jotta sinullakin on leipä pöydässä. Varmaan sille kelpaisi ne rahat itselleenkin.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #20

Ai jaa, no sitä on tässä yritetty kestää ja jaksaa nämä 21 vuotta vaikka loppujen lopuksi päälle ei ole tullut kuin lokaa. Hintana oli loppujen lopuksi yksinäisyys ja lopulta sitten kompastuin elämän kilpajuoksussa. Se sai heräämään siihen etteivät kaikki ole Suomessa tasa-arvoisia eikä kaikilla ole riittävää turvaverkkoa. Koskaa ei saa olla mistään kuitenkaan varma sillä ainoa mikä on varmaa on jatkuva muutos. Vielä parisen vuotta sitten minulla oli jokin suunta mitä tavoitella, mutta sitten jälleen kaikki olikin taas toisin ja nyt on suunta hukassa. Elämän kilpajuoksua juostasn muuttavassa laburintissä ilman karttaa, ja itseni juoksin pussiin. Mutta silti omat liitokset ovat alkaneet natisemaan saumoista, enkä enään tiedä edes kauanko jaksan. Eteenpäin on menty vaikka harmaan kiven läpi, toivon ja unelman kiilto silmissä. Ei enään. Työnarkomania oli jo opintojen aikaan piinaava, pakenemista siitä ettei ole kavereita, harrastuksia, kiinostuksen kohteita ja intohimoa. Lopulta oli vain luovuttava kaikista unelmista ja vedettävä "kalliiksi käyvät" ovet kiinni. Eikä itsellä ole ollut oikein muuta tukea kuin mitä sukulaisklts olen saanut, äidiltänikin sain joululahjaksi kissan että jaksaisin vielä vähän pidempään. Pahin virhe kuitenkin elämässäni syntymäni lisäksi on varmasti ollut se että lopulta käytin voimavarat loppuun ja sellainen elämän palo on hiipunut kituvaksi hiillokseksi. On hyvin röyhkeää väittää että olen elämässäni kuitenkaan tahalleen jumissa kiusatakseni työssäkäyviä. Ei, en ole jumissa siksi, vaan olen jumissa siksi että kilpailu kovenee ja minkään laista tarttumapi taa on vaikea saada jatkuvassa muutoksessa.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #20

Sinulle on varmaan P.Pylkkänen mitään turha ylipäätään puhua, et muuttaisi mieljäsi kuitenkaan vaikkei minun mikään helppo ole puhua hirvesti näistä omista asioistani. Mutta siis, sanoi sinulle mitä vain, pidät selvästi pääsi siitä etyä työttömät, minä mukaan lukien, olemme vain ahneita ja halpamaisia työssäkäyvien riistäjiä ja yhteiskunnan loisia eikä ole mitään väliä keitå olemme ja mikä on taustamme.

Yritän nyt kuitenkin silti pohtia suuntaa omassa elämässäni ja toibon etteivät voimat lopu ja ettei tämä "työtyömien kiusaaminen" koidu minun tai kenenkään muunkaan kohtaloksi.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #22

Tuo on ihan bullshittiä. Ja ylipäätään on omituista puhua työttömien kiusaamisesta maassa jossa työtön voi saada vaikka koko elämänsä ajan runsasta sosiaaliturvaa riippumatta siitä mitä tekee.

Minusta se on oikeudenmukainen yhteiskunta jossa kaikki antavat ja kaikki saavat. Ei sellaista että pelkästään otetaan, vaikka kuinka tuntuisi ikävältä.

Itsesääli kuuluu ikääsi. Luultavasti olet myöhemmin sitä mieltä että yhteiskunta teki väärin antaessasi sinun olla omissa oloissasi. Ainakin itse olen vähän katkera siitä kuinka helpolla minut päästettiin. Kun kukaan ei vaadi mitään, tulee pilalle hemmoteltuja ihmisiä.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #23

Voi kuule oloni helpottuisi jos kyse edes olisi vain itsesäälistä, mutta ei. Oloni on oikeasti väsynyt, loppuunajettu ja yksinäinen. Mitään ongelmiakaan ei pitäisi olla, en ole masentunut, en ole alkoholisoitunut, enkä sisäänpäin kääntynyt. Apuakin olen hakenut, mutta kukaan ei ole osannut neuvoa tai auttaa. Levitellään vain käsiä, ja sanotaan ettei tiedetä yhtään mikä neuvoksi. Kun ihminen käyttää voimansa loppuun jää kysmys olenko työkykyinen. Ei sen kummempaa toisaalta. Itse olen solmussa ja mieluiten haluisin avata solmuni ensin. Käytin kuitenkin itseäni esimerkkinä siitä etteivät kaikki työttömät ole samaa massaa niin hyvin kuin pystyn kuvailemaan omaa tilannettani joka saa alkunsa jo lapsuudesta. Siedin, kiihdytin ja kompastuin, ja kaikki vain huomatakseni ettei Suomessa epäonnistujia haluta. Eniten tahtoisin päästä eteenpäin, kun vain tietäisi minne päin. Kuten jo olen monesti sanonut, maailma on jatkuvassa muutoksessa. Odotan ehkä loppujen lopuksi vain sppivaa hetkeä ampaista mukaan tai sitten en, jos sopivaa hetkeä ei sittenkään tule tai niitä voi kerralla tulla useitakin. Tällä hetkellä suunta on kuitenkin hukassa, ja eteenpäin voi ybtä hyvin olla taaksepäin ja taaksepäin voi ola yhtähyvin eteenpäin.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Kiitos. Ihminen ei koskaan elämäntilannettaan valitse vaan siihen tullaan ja se on yksilöllinen. Moni luopuu sen vuoksi paljosta ja toiset kaikesta. Toivotaan että tämä eksyminen suunnattomuuteen saataisiin päätökseen ja löytyisi ratkaisu tälle vyyhdin avaamiselle, niin Suomen kuin omanikin.

Toimituksen poiminnat